Rakkaudesta elämään

Eilen lähdettiin ajelemaan Turkuun iltapäivästä ja määränpäänä oli kylpylähotelli Caribia. Oli ihanaa päästä ottaan irtiotto arjesta ja lähteä kylpylään. Paikka oli kiva, vähän ehkä sokkeloisen oloinen mutta ihanaa siellä oli jokatapauksessa. Oltiin siellä  kuuden aikaan illalla ja kamat vietiin huoneeseen ja äkkiä uimaan sitten. 🙂 Ilta meni altaissa, joskus ennen yhdeksää sieltä lähdettii huoneeseen. Illallista mentii sit vielä syömää hotellin ravintolaan, Sami söi Caribian pitsaa ja minä Caribian hampurilaisen, oli kyllä hyvää settiä. 🙂 Sitten huoneeseen, vähän telkkaa katseltiin ja unta palloon joskus puolilta öin. Aamulla aamupalalle yhdeksän jälkee ja sen jälkee vielä altaille kun siellä sai olla vapaasti huoneenluovutukseen asti, mikä oli kahdeltatoista. Sitten pitikin jo lähteä kotiinpäin ajeleen. Ihana miniloma kaikenkaikkiaan, useemmin olis kiva päästä. <3

Kotiinpäästyä sit heti kyllä todellisuus iski kun alkoi miettii töihin menoo loppuviikoks ja sitä että olis kiva saada siitä niin hyvää ansioo että se oikeesti riittäis johonkin. Mulla on ihan jees palkka ehkä, tosin vähän enemmän vois olla siinä arvostusta kun kuitenkin esimiestyötä tekee, ero työntekijöiden palkkaan on kuitenkin suht pieni. Jotenkin koko syksy mennyt ihan miinuksella, johtuu varmasti tietenkin miehen sairaslomasta joka on alkanut jo kesäkuussa ja jatkuu ilm. loppuvuoden. Kelan rahat ei kuitenkaan oo ihan sitä mitä pystyis tienaan töissäollessaan. Ei auta oikein  vaikka mä oon yrittäny tehdä paljon töitä, eikä mullakaan aina tuu kuitenkaan hirveesti töistä kun nyttenkin ollu tässä noita pakollisia vapaita kun ollaan oltu kiinni pyhien takia ja joitain sunnuntaita on joutunu pyytään vapaaks menojen takia. Alkaa heti tuntumaan kun ei niitä ole vaikka pariin tiliin. 🙁 Noh jospa mä jotain vielä keksisin mistä sitä rahaa sais.